Deavdin dahje duovddageahpádus

Lea go bargu ohcanvuollásaš?

Jus lea sáhka deavdimis dahje areálaplánemis, de lea ohcci geatnegasvuohta čilget doaibmabiju šlája ja makkár váikkuhusat das leat birrasii..

Muhtun smávit divodeamit ja areálaplánen leat luvvejuvvon plánengeatnegasvuođas maŋŋil SAK10 § 41- bokstav f nr. 7 External link, opens in new window..

Spiehkastat guoská dakkár deavdimii/plánemii, mas allodaterohus álgovuolggalaš ja plánejuvvon eatnama gaskka lea unnit go 0,5 ml:

• 3 m bieđggus huksejuvvon guovllus
• 1,5 m čoahkis huksejuvvon guovlluin
  
• 0,5 m giddodat ráido- ja ráidoviesuide ja sullasaččaide čoahkkebáikkiin

Allodaterohusa rehkenastin gusto nu ahte eanadatrievdan ii goasge sáhte leat stuorát go addojuvvon allodatrádjá.

Deavdimii/dulbemii ferte álgit unnimusat 1 mehtera eret ránnjárájás. Čáhci ii galgga golgojuvvot ránnjáeatnamii/geaidnodoaimmahahkii. Ávžžuhuvvo dieđihit / addit dieđuid ránnjáide ja boarrasit ássiide vaikke vel plána- ja huksenlágas ii leat gáibádus ránnjáalmmuheames.

Dušše smávit deavdimat ja dulbenbarggut gullet spiehkastatmearrádusa vuollái. Doaimmat main lea dakkár viidodat ahte daid ii sáhte gohčodit unnit, eai galgga fátmmastuvvot vaikko dat eai livčče ge rasttildan mearriduvvon spiehkastaga álgovuolggalaš eanadatdássái. Vuođđoeavttut leat mearrideaddjin dasa ahte lea go doaibmabidju ohcangeatnegahtton vai ii, ja doaibmabidjoeaiggádis lea geatnegasvuohta čielggadit makkár vuođđoeavttut leat iežas eatnamis.

Ovdal go dahkkojuvvo eanadatnuppástuhttin, de lea doaibmabidjoeaiggádis alddis ovddasvástádus das ahte doaibmabidju ii rihko plána- ja huksenlága, gustojeaddji plánaid dahje eará njuolggadusaid. Jus doaibmabidju ii leat gustojeaddji njuolggadusaid dahje plánaid mielde, de lea doaibmabidju ohcanvuollásaš.

Ohcan ovddasvástideaddji fitnodagain

Don galggat ohcat ovddasvástideaddji ohcci vehkiin (fitnodat) jus deavdin/duovddageahpádus lea mearkkašahtti iige gula unnit doaibmabijuide maidda ii dárbbaš ohcat lobi.

Galgá geavahit fitnodaga mas lea relevánta gelbbolašvuohta ovddasvástideaddji plánejeaddjin ja ovddasvástideaddji čađaheaddjin bargguin.

Vuođđodilit

Álttá gielddas leat ollu guovllut gos lea vejolaš roggat mariidnaláirrá. Meara rádji Álttá gielddas lea sullii 75 m.b.m.
Mearragáddi ja kárttaide merkejuvvon loggunbáikkit oidnojit kárttas. NVE’s temakart Kvikkleire External link, opens in new window.. Kártejuvvon golgiláirá guovlluin galget eanadatdilit leat ohcanvuollásaččat beroškeahttá doaibmabiju sturrodagas.

Iešguđetlágan vuođđodilit sáhttet gáržžidit dan maid sáhttá dahkat areáladuohtademiin ja deavdimiin. Doaimmaid bokte nugo roggama, deavdima, goaivvoheami dahje eará eanadatdeaddima bokte sáhttá áittavuloš guovlu šaddat badjelmeare devdon nu ahte sáhttá šaddat uđas. Uđđasa sáhttá vuolggahit oalle unna huksendoaibmabijuin mat dahkkojuvvojit boasttu báikkis dahje boasttu vuogi mielde.

Vaikko guovlu ii leat registrerejuvvon kártejuvvon golgiláirá guovlun, de sáhttá leat várra ahte mearrageađgevuođđu lea geahpas.

Go čađaha areálasisabáhkkemiid mearraterritoriija vuolde, de ávžžuhuvvo NVE’s veileder nr. 1/2019 Sikkerhet mot kvikkleireskred External link, opens in new window.. 

Mávssut

Meannudanbálká meroštallojuvvo doaibmabiju šlája ja sturrodaga mielde. Gáibiduvvo maid divat go gieđahallá sierralohpeohcamiid.
Gjeldende gebyrer for ulike tiltak finner du i kommunens gebyrregulativ.  External link, opens in new window.