Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Prošeaktajođiheaddji ja buollinhoavda 100 % bistevaš virggis

 

 

Deanu gielddas leat sullii 2900 ássi. Gielda lea Nuorta-Finnmárkkus ja lea rádjagielda Supmii.  Deatnu, vuotna ja duottar leat ráđđejeaddji luondduelemeanttat ja báidnet ássama kultuvrra ja ealáhusaid. Gielddaguovddáš Deanušaldi lea Nuorta-Finnmárkku gulahallanguovddáš ja deaivvadansadji olbmuide geain lea iešguđetlágan giella ja kultuvra. Gielda lea oassin sámi giellalága hálddašanguovllus.

Gielddas lea 100 % rabas prošeaktajođiheaddji ja buollinhoavdda virgi. ID 848.

Virgi lea organiserejuvvon Huksen-, ráhkadus- ja DT-ossodaga (HRDT) vuollái ja ossodat lea seamma sajis ođđaáigásaš hálddahusvisttis buollinstašuvnnain.

Deanu gielddas lea aktiivvalaš huksenáigodat dál go leat ollu huksenprošeavttat mat leat miellagiddevaččat fágasuorgái. Boahtteáiggis bohtet nai eanet dakkár prošeavttat mat eaktudit ahte dán barggus lea aktiiva ja ealljár.

Mis lea buollindoaimmahat mii doaibmá bures ja mis leat aktiiva ja bargomielalaš buollinčáskadeaddjit.

Buollin- ja gádjundoaimmahaga eastadeaddji ossodaga ja gearggusvuođa bargoveahka ja bierggasteapmi lea mihttodallon gieldda riskka- ja hearkkesvuođaanalysa ektui.

Ossodat lea gieldda fágabargoveahka almmolaš háhkandoaimmaid ektui, nu ahte mii veahkehit eará doaimmaid háhkandoaimmaid/fálaldagaid ektui.

Mii ohcat olbmo geas lea:

  • Inšenevraoahppu huksenteknihkalaš gelbbolašvuođain.
  • Prošeaktajođihan-/prošeaktačuovvulan-, huksenjođihan- ja fálaldatbargovásáhus
  • Buorre dihtorčehppodat, nugo atnit DAK/Cad -reaidduid (mii geavahit AutoCad), áššemeannudanreaidduid, Microsoft Office/Office 365, elektrovnnalaš ovttasdoaibmamis geavahit Skype, dovdamuš elektrovnnalaš fálaldatreaidduid (Visma Tendsign).
  • Buollinhoavdagelbbolašvuohta dahje lea gelbbolaš váldit dákkár oahpu. Ohcciin geain ii leat doarvái buollinhoavdagelbbolašvuohta fertejit vuordit sii šaddet dakkaviđe váldit dán oahpu.
  • Virgi gullá buollingearggusvuođa bures ásaiduvvon bajitdási ruovttuvávtta molsunortnegii.
  • Buorre čálalaš ja njálmmálaš dárogiel máhttu.
  • Dárbbašlaš stuora heivehanmunni ja ovttasbargonákca.
  • Persovnnalaš heivvolašvuohta.

Mii fállat:

  • Vejolašvuođaid oažžut dušše prošeaktavirggi.
  • Buriid bálkáeavttuid.
  • Fágalaš ovdáneami ja buori bargobirrasa.
  • Ollu čeahpes ja hávskás bargoustibiid.
  • Gelddolaš bargosaji, gos oaččut stuora mielváikkuheami Deanu gieldda ovdáneapmái.
  • Ekonomalaš ovdamuniid dakkáriid go geahpiduvvon vearu ja oahppoloana geahpideami.
  • Buriid penšuvdnaortnegiid.
  • Bargoáiggis hárjehallanvejolašvuođaid.
  • Mii sáhttit heivehit virgesturrodaga ja bargoáiggi.

Deanu giela lea oassin sámi giellalága hálddašanguovllus, gos sámegiella lea almmolaš giella lassin dárogillii. Seamma eavttuid vuođul, háliidit ohcciid geat máhttet sihke dárogiela ja sámegiela. Danin bivdit mii ohcciid almmuhit makkár gielaid sii máhttet.

Gielda gullá Davvi Romssa ja Finnmárkku doaibmaguvlui gos leat ekonomalaš ovdamunit dakkárat go geahpiduvvon vearru, vearuhis oahppoloanaid sihkkun ja ii leat vearru  el-rávnnji golaheamis. Muđui čuovvu virgáideapmi gustojeaddji lágaid, soahpamušaid ja njuolggadusaid. Gielda sáhttá veahkehit gávdnat orrunsaji. Fárrengolut máksojuvvojit gieldda fárrennjuolggadusaid mielde.

Jus don it háliit oidnot almmolaš ohcciidlisttas, de fertet dan vuođuštit ohcamušas. Dieđut sáhttet šaddat almmolažžan vaikke don leat bivdát iežat namat leat olggobealde ohcciidlisttas, vrd. almmolašvuođalága § 25. Ohcciide dieđihuvvo jus sin sávaldat ii váldojuvvo vuhtii.

Lagabut dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa doaibmajođiheddjiin Bill Sørensen, tel.464 00 300, e-poasta: bill@tana.kommune.no

Mii vuostáiváldit dušše elektrovnnalaš virgeohcamiid. Elektrovnnalaš ohcanskovis fertet deavdit dieđuid oahpu ja bargoduogáža birra. Ii leat doarvái dušše deavdit heaggadieđuid ja bidjat CV mielddusin. Dokumentašuvnnaid almmuhuvvon oahpus ja bargoduogážis galgá váldit mielde jearahallamii.

Dákko sáhtát ohcat virgái

Ohcanáigemearri: 2.2.2020