Oaidnámušat
Dás gávnnat dieđuid oaidnámušaid birra Deanu gielddas.
Deanu musea - Tana museum Polmak
Tel. 78 92 90 18. Váldotemá museas lea luossabivdu. Musea lea Buolbmágis, sullii 18 km Deanušalddis suomarájá guvlui go čuovut riikkageainnu 895 (deanu nuortta bealde).
Gollevári luonddu- ja kulturmuitoguovlu
Čájeha mo goddebivdu čađahuvvui dolin. Otnánan beaivve sáhttá oaidnit bivdorokkiid ja biergočiegáid. Čuovo merkejuvvon bálgá mii vuolgá riikkageainnu 895:s 6 km Skiippagura mátta bealde, suomarájá guvlui. Diehtogihpa lea fitnemis museas dahje turistainfos.
Oscarsvarden
Ceggejuvvon Gonagas Oscaris fáruinnis suoidnemánu 7. beaivve 1873:s dološ máđi ala Sáttováris. Moadde kilomehtera eret E6:žis.
Tana Gull og Sølvsmie AS
Deanušalddis. Silbarávdi gos earret eará leat iešguđetlágan čiŋat main lea sámi árbevierru vuođđun. Boares, divvojuvvon hirsavisttis mii lea boahtán suomas.
Galleri Martin
Deanušalddis. Rallyvuoddji Martin Schanche vuoitočoakkáldat birasvisttis Deanušalddis.
Buolbmát girku
Buolbmágis. Huksejuvvon 1850-53, mas earret eará lea áltártávval 1626:s. (Geahča ohcansáni «Historikk»). Girku lea riikkageainnu 985 guoras sullii 18 km Deanušalddis suomarájá guvlui deanu nuortta bealde.
Deanu girku
Ruostafielmmás. Vihahuvvon 1964:s. Tevdnejuvvon Esben Poulssonis. Áltártávvala lea Terje Grøstad málen. Girkotoardna lea sorjjakeahtes, ja lea 26 mehtera allat. Dáhki leat gokčan Álttá ráktogeđggiiguin. Girku lea riikkageainnu 98 guoras sullii 23 km Deanušalddis Idjavuona guvlui.
Deanu girjerájus
Sámi dáiddár Hans Ragnar Mathisen lea herven girjerádjosa.
Polmak gjestegård
Buolbmágis. Dološ guossevisti ja ássangoađit main lea sámi hápmi. Gođiin lea maid ijastallanvejolašvuođat. Lea riikkageainnu 985 guoras sullii 17 km Deanušalddis suomarájá guvlui deanu nuortta bealde.
Bázahusat soađi maŋŋá Gávesluovttas Deanunjálmmis
Dohko joavddat go čuovut riikkageainnu 98 Ruostafielbmái, ja das viidáseabbot čuovut fylkkageainnu 281 8,5 km Guhkesnjárgii. Das rájes čuovut gielddalaš geainnu, mii gal dađi bahábut ii leat nu buorre, sullii 6,5 km gitta Gálbenjárgii ja Gávesluktii. Geaidnu Gálbenjárggas Gávesluktii lea fuotni.
Oaggunstággu Deanušalddis
Nuortta beale šalddi lea 12 mehtera alla oaggunstággu mii lea ráhkaduvvon šaldebázahusain, mat leat gávdnon deanus maŋŋá go duiskalaččat bávkaledje šalddi ja geassádedje eret Deanus čakčat 1944:s.
Báccit
Deanu birasvistti olggobealde leat báccit maid sámi dáiddár Iver Joks lea ráhkadan.
Deanu guovža
Deanu birasvisttis. Devdojuvvon guovža mii báhččui Deanus 1970-logus.
Dološ hávdeeana Gollesullos
Deanunjálmmis. Dohko joavddat go čuovut riikkageainnu 98 Ruostafielbmái, ja das viidáseabbot čuovut fylkkageainnu 281 8,5 km Guhkesnjárgii. Das manná gielddalaš geaidnu, mii gal dađi bahábut ii leat nu buorre, Gollesullui, sullii 3 km.
Deanunjálmmi luonddumeahcci
Okta Eurohpá stuorámus anekeahtes njálmmádagain. Dohko joavddat go čuovut riikkageainnu 98 Ruostafielbmái, ja das viidáseabbot čuovut fylkkageainnu 281 8,5 km Guhkesnjárgii. Das rájes čuovut gielddalaš geainnu, mii gal dađi bahábut ii leat nu buorre, Gálbenjárgii.
Sáhtát maid čuovvut riikkageainnu 890 Deanušalddis Báhcavuona guvlui sullii 35 km ovdal go mohkastat Suoidnesullo guvlui.
Čábbát muvrejuvvon muvra mii lea báhcán guanofabrihka maŋis
Áitevákkis olggobeale Lávvonjárgga. Fabrihkka bulii sullii 1870:s. Čuovut riikkageainnu 890 Deanušalddis Báhcavuona guvlui sullii 35 km ja de mohkastat Suoidnesullo guvlui.
Sámi šaldi
Ohcejogas. Rastá deanu gaskal Norgga ja Suoma.
Jiekŋajohtin deanus.
Dábálaččat miessemánu gaskkamuttu rájes.