Hanne Grethe Einarsen čájeha govaidis Galleri Martinis Sámi álbmotbeaivvi olis.
Muorralprinseassa dáidda Detnui
Son lea riegádan 1966:s, ja bajásšattai Skiervvás Davvi-Romssas. Su áhči beale sohka leat mearrasápmelaččat, ja leat eret Kjøllefjordas Finnmárkkus, gos sii elle guollebivdduin.
Son fárrii Oarje-Finnmárkui 2005:s, ja ásaiduvai muhtun báikkážii rittus, nammalassii Muorralii Muosát gielddas. Muorralis lea 37 km Ávanuorrái, mii lea Muosáha gielddaguovddáš.
Son fárrii Oarje-Finnmárkui 2005:s, ja ásaiduvai muhtun báikkážii rittus, nammalassii Muorralii Muosát gielddas. Muorralis lea 37 km Ávanuorrái, mii lea Muosáha gielddaguovddáš.
Gelddolaš dáiddár Muosáhis Oarje-Finnmárkkus lea ollesolmmožin gávdnan identitehtas. Dat gal boahtá bures ovdan govainis.
|
|
 |
Linda May Kallesten:
Su dáidaga birra
Su dáidaga birra
Alice Lewis Carrolla Through the Looking Glass lea fáhkka speajalgovas. Go son geahčasta duohta máilbmái nuppi bealde speadjala, orru dat máilbmi láittas, ii ge erenomaš geasuheaddji. Speajalmáilbmi lea moivvas, muhto dovddut maid dat buktá leat ollu eambbo árjjalaččat ja ealli. Perspektiiva lihkada čađa gaskka. Jápma biergasat eahpitkeahttá ellet ja láhttejit apmasit. Collasvuođa geažil Alice ii eahpit maidige dan ulmmehis dilis su birrasis.
Hanne Grete Nilsen Einarsena govaid geahčadit lea justa dego gahččat diekkár speadjala sisa. Collasvuohta ja ulmmehisvuohta duhkoraddet ovttas duohtavuođain erenomáš perspektiivvas ja rámmat eai álo nagot doalahit motiivvaid siskkobealde rámma. Abstrákta ja govus dánsejit álkit ovttas.
Hanne Grete ii divtte rámmaid ráddjet iežas. Buktosii, mas leat smávit kvadráhtalaš ovttadagat, boahtá áinnas lassin balva dahje guollegáhkku geađgejuolggi alde. Gova dulbodaga čađa bahkke golmma dimenšuvnnat oainnáhus. Leat hui duhkoraddalas ja humoristtalaš, masá ulmmehis detáljjat.
Su barggut leat ráidobarggut, mas juohke áidna buvttus lea dego bihttá bardinspealus, mat leat goallostuvvon oktii. Dat mii álgo álggos orru čatnamin ráidduid oktii lea teknihkka ja fáddá, muhto go dárkileabbo geahččá, de oaidná ahte eaŋkil oasit leat aiddo fal eaŋkil oasit. Muhtun oktavuođain bardojit oasit njuolgut oktii, okta govva ain hávil, gitta go loahpalaččat dahket buktosa. Eará ráidduin sáhttá govaid vásihit iešheanálaš govvan, muhto dát ožžot rivttes oaivila easkka dalle go daid oaidná oassin ollislašvuođas masa dat leat ráhkaduvvon.
Su barggut čájehit teknihkalaš máŋggabealátvuođa. Juohke ráiddus lea iežas teknihkka ja lea oalle viiddis: olju liinni alde, pastellkrihtta, grafihkka. Son maid kombinere iešguđetge teknihkaid. Ovdamearkan dása lea okta ráidu mii lea ráhkaduvvon kombinašuvnnain čikŋodatdeatta (metálladeatta) ja muorraceahkastat, man ala loahpalaččat lea málen. Son ráhkada maid ođđa dáidagiid deattapláhtain dakko bokte ahte bidjá daid rámmaid sisa ja juolggi ala.
Ráiddut leat iešguđetláganat, muhto dain sáhttá liikká gávdnat oktasašvuođaid. Hápmegiella huksejuvvo dávjá geometralaš elemeanttaid vuođul, motiivvaid hábmemis vuhtto collasvuohta ja perspektiiva lea vitnjut, measta dakkár mii lihkada. Buktosat orrot leat strukturerejuvvon vuostálasprinsihpa vuođul. Čiekŋalis duohtavuohta mii sáhttá vuhttot ráidduid muitalusas lea garra vuostálasvuohtan dan litna pastellkrihttii maid son lea válljen geavahit muitalan dihtii dovdduidis. Duhkoraddan ja humor loaiddastit ovttas duođalašvuođain ja čikŋodagain. Hearkkesvuohta givrodagain. Illu morrašiin. Dákkár vuostálasvuođat bohtet ovdan gealddus gaskkal fáttá ja teknihka, muhto maiddái siskkáldasat motiivvain.
Go son áibbaša, de son ásaha viesu. Hanne Gretes leat máŋga viesu iešguđetge lágan eanadagain, muhtun movttegis, eará fas ahkidis. Buot leat bonju. Buot nu go lea vuordimis gávdnat viesuid ja eanadaga Alice bealde speajalgovas.