Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Ráhkis deatnulaččat!

Maiddái 2021 galggai čájehit leat váttis ja earálágan jahki. Koronadilli lea váikkuhan min eallimiidda. Eanauđas Ráttovuonas dagai árgabeaivvi ja kommunikašuvnna moalkábun guovtti mánnui gaskkal cuoŋománu ja geassemánu. Váikkuhusat dan roavva ekonomalaš skelbmošeamis mii fuomášuvvui Deanu gielddas diimmá čakčadálvve lea iskkadan min álbmotválljejuvvomiid ja máŋga gielddabargi maid sihke fágalaččat ja persovnnalaččat. Ahte luossabivdu gildojuvvui sihke jogas ja vuonas ii dahkan ahte olmmoš dal movttegii gal.

Maiddái 2021 galggai čájehit leat váttis ja earálágan jahki. Koronadilli lea váikkuhan min eallimiidda. Eanauđas Ráttovuonas dagai árgabeaivvi ja kommunikašuvnna moalkábun guovtti mánnui gaskkal cuoŋománu ja geassemánu. Váikkuhusat dan roavva ekonomalaš skelbmošeamis mii fuomášuvvui Deanu gielddas diimmá čakčadálvve lea iskkadan min álbmotválljejuvvomiid ja máŋga gielddabargi maid sihke fágalaččat ja persovnnalaččat. Ahte luossabivdu gildojuvvui sihke jogas ja vuonas ii dahkan ahte olmmoš dal movttegii gal.

Dattetge lea 2021 leamaš dakkár jahki gos ollu ovdáneapmi lea leamaš Deanus. Huksejuvvojit ođđa ássanviesut, fitnodagat vuođđuduvvojit ja eanet mánát riegádit. Fylkagielda dahká losses investeremiid fylkageainnu 98 ođadeapmái (oarjjás guvlui) ja áigu álggahit maid fylkageainnuin 890:n. Mannan geasi biddjojuvvui ollu ođđa asfálta gieldda fylkageainnuide.

Mii sáhttit maid ávvudit ahte Tine Tana seailu, ahte Nationála luossaguovddáš almmolaččat lea rahppojuvvon, ahte galgá huksejuvvot ođđa hotealla Deanušaldái ja ahte gielda lea juolludan ođđa areálaid ođđa vuođđudemiide Gohpi hámmanii sihkkarastin dihtii vilgesguoli vuostáiváldima.

Daid áššiin mat várra eai olat aviissa bajilčállagiidda sáhtán namuhit ođđa stoahkanapparáhtaid Deanušalddi skuvlla ja Deanu sámeskuvlla luhtte leat dál ceggejuvvon. Gielda lea váldán sisa máŋga fidnooahppi. Čáhcegolganbuorideami čáhcefierpmádagas leat dál jođus Juovlavuonas. Ođđa čáhceváldin Guhkesnjárggas lea dál geavahusas gos lea stuorra čáhcekvalitehta buorideapmi ja fállosihkkarvuohta. Skiipagurageaidnu ja johtolatčorut Deanušalddis buoriduvvojit; seamma sáhttá maid dadjat Deanušalddi buhtástusrusttega birra. LED geaidnočuovggaid lonuheapmi doaimmahuvvo dál.

Giitosat buot deatnulaččaide go lehpet áiddo dáppe válljen orrut ja lehpet mielde lasiheamen min searvevuhtii. Giitosat buohkaide didjiide geat geavahehpet astoáiggi eaktodáhtolaš birasgoddedoaimmaide. Giitosat min ealáhusaide din áŋgirvuođa dihtii – ja lihkusávaldagat buorre ovdáneamis guovdu pandemiija!

Mun háliidan maid giitit gielddastivrra buorre ovttasbarggu ovttas. Ja erenoamážit háliidan giitit gieldda bargiid geat leat ražastan ollu ja sis leat leamaš mearkkašan vearra lassibarggut mat leat boahtán pandemiijas ja eará kriisahálddašeamis beannot jagi juo.

Ii oktage dieđe maid boahtte áigi buktá, muhto dát leat goittotge áššit maidda mii sáhttit illudit jagis 2022:

  • Ahte ođđa mánáidgárdi galgá rahppojuvvot Deanušalddis, gos lea okta lassi ossodat eanet go mii mis dál lea odne (ja sadji maiddái viiddidit dárbbuid mielde)
  • Ahte smávvafanashámmana regulerenplána Juovlavuonas mearriduvvo, ja ahte ieš dat huksemat sáhttet álggahuvvot
  • Ahte dearvvašvuođaguovddáža huksen ođđa demeantasajiiguin ja akuhttavuostáiváldimiin gárvvásmuvvá

Mun sávan ahte buohkat dii lehpet mielde ráhkadeamen buorre ođđajagi njoammunsuodjenjuolggadusaiguin ja váldibehtet vuosttaš, nuppi dahje (jus don leat badjel 45 jagi) goalmmát eari boahkus. Dan lea vejolaš dahkat vuossárggas gaskavahkku basiid gaskka gaskkal dii.1200 ja 1730 go finadat máŋggageavahushállas.

Buorit juovllat ja buorre ođđajahki!

 

Sátnejođiheaddji Helga Pedersen