Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Drop-in for koronaboahkku ja influeansaboahkku Deanu máŋggageavahushállas vahkut 50, 51 ja 52

Dál šaddá leat drop-in boahkuheapmi Deanu máŋggageavahushállas vahkkuin 50, 51 ja 52

Vahkku 50: 

Vuossárgga 13.b. gitta bearjadahkii 17.b. juovlamánus áldá dii. 10:00 bistá gitta dii. 17:30.

Vahkku 51:

Vuossárgga 20.b. gitta gaskavahkkui 22.b. juovlamánus álgá dii. 10:00 gitta 17:30 rádjai.

Vahkku 52:

Vuossárgga 27.b. ja olles gaskavahkku 29.b. juovlamánus álgá dii. 12:00 gitta dii. 17:30 rádjai.

 

Koronaboahkku 1., 2. ja 3. earri.  Intervállat gaskkal 2. ja 3 eari koronaboahkus lea rievdaduvvon 5 mánnui.  Ealáskahttinearri fállojuvvo buohkaide badjel 45 jagi ja riskajoavkkuide. 

  • Ferte leat gollan uhcimusat 5 mánu gaskkal nuppi ja goalmmát eari koronaboahkus.
  • Ferte leat uhcimus 1 vahkku interválla gaskkal influeansaboahkku ja goalmmát oasi koronaboahkus.

Riskajoavkkut:   Olbmot gean leat čuovvovaš dávddat/dilit leat definerejuvvon medisiinnalaš riskajoavku:

  • Orgánatransplantašuvdna*  
  • Immuvdnabeahttin*  
  • Hematologalaš borasdávda viđa jagi siste*  
  • Eará aktiivvalaš borasdávda, dikšun mii lea jođus dahje áiddo heitojuvvon borasdávddadikšun (erenoamážit immuvdnahedjonahtti dikšun, suonjardikšun geahppáide dahje seallamirku)* 
  • Neurologalaš dávddat dahje deahkkedávddat mat dagahit hedjonan gossandáidu dahje geahpesdoaibman (omd. ALS ja cerebral parese)*  
  • Downs syndroma*
  • Kronalaš manimušdávda dahje mearkkašan veara hedjonan manimušdoaibman*  
  • Kronalaš vuoivvasdávda dahje mearkkašan veara hedjonan vuoivvasdoaibman  
  • Immuvdnageahpedeaddji dikšun autoimmuvdna dávddaid dikšumis  
  • Diabetes  
  • Kronalaš geahpesdávda, dasa gullá maid duođalaš ástmá mii lea dagahan ahte lea ferten geavahišgoahtit allaearri-inhalašuvdnasteroiidaid dahje steroidatablehtaid maŋimuš jagi siste  
  • Buoidivuohta gos lea rumašdeaddoindeaksa (KMI) 35 kg/m2 dahje eanet 
  • Dementiija  
  • Kronalaš váibmo- ja váibmosuotnadávddat (earret alla varradeaddu)  
  • Vuoiŋŋaššlága  

Influeansaboahkku:

Go veardida árabut jagiide de leat uhcán geat leat váldán influeansaboahku dán jagi. Das lea garra ávžžuhus váldit dán boahku riskajoavkkuin ja ávžžuhuvvon joavkkuin

  • Ássit fuolahusásodagain ja buohcciviesus
  • Buohkat geat leat deavdán 65 jagi
  • Áhpeheamit maŋŋá 12. áhpeheamivahku (2. ja 3. trimester). Áhpeheamit geat leat 1. trimesteris geain lea eará riskalasáhus galgá oažžut influeansaboahkkofálaldaga
  • Prematurt riegádan mánát, erenoamážit mánát geat leat riegádan ovdal vahku 32 áhpáheamiáigodagas,  6 mánu rájes gitta 5 jahkái
  • Mánát ja rávvásat geain leat:
    • kronalaš geahpesdávda (maiddái ástmá),
    • váibmo- ja varrasuotnavigit (eará go bures regulerejuvvon alla varradeaddu),
    • diabetes tiipa 1 ja 2
    • vuoivvasvihki dahje manimušvihki
    • kronalaš neurologalaš dávda dahje váddu, erenoamážit olbmuin geain lea hedjonan vuoiŋŋakapasitehta ja/dahje gossannákca
    • hedjonan  immuvdnašuodji mii lea boahtán dávddas dahje dávdda divššodeamis (omd. orgánatransplanteremis, borasdávda, HIV, reumatoid artritt ja eará dávddat)
    • duođalaš buoidivuohta (KMI badjel 40)
    • eará duođalaš ja/dahje kronalaš dávda gos influeansa dahká duođalaš dearvvašvuođariskka, maŋŋá individuálalaš doavttirárvvoštallama (omd. Olbmot geain lea riegádan kromasuvdnaspiehkastat, genehtalaš syndromat ja seagáš kromasuvdnaspiehkastagat mat leat klassifiserejuvvon eará sajis)

Dan lassin ávžžuhuvvo influeansaboahkku dáidda vel:

  • Dearvvašvuođabargit ja eará bargit dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas geat leat leamaš lagaš oktavuođas buhcciiguin mat leat leamaš divššus
  • Olbmot geat orrot ovttas (dahje leat sullasaš lahka) immuvdnačuozahuvvomat
  • Spiidnešaddadeaddjit ja earát geain leat dássidis oktavuođat ealli spiinniiguin.

Eanet dieđuid influeansaboahkku birra gávnnat dáid neahttasiidduin Folkehelseinstituttet