Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Gustojit 12.08.2020

Mátkkoštanrávvagat Deanu gieldda bargiide

Eiseválddiid ođđa mátkkoštanrávvagiid bagadusa vuođul lea jođihangoddi soahpan čuovvovaš rávvagiid dearvvašvuođabargiide ja eará bargiide geat árvvoštallet olgoriikamátkkiid. Deattuhuvvo dattetge ahte bargit geat vulget Supmi rádjegávppašeapmái, fitnat doppe jna. idjadeami haga, sidjiide eai guoskka dát njuolggadusat, nu guhká go nationála njoammuneastadanrávvagat čuvvojuvvojit. Dát diehttelasat sáhttá rievdat oanebottas, jus njoammundilli gáibida dan. Bargiide geat johtet ovdan/ruoktot riikaráji rastá gustojit sierra njuolggadusat.

 

Ovdal mátkki berret ee. árvvoštallat dáid beliid: ( Skovvi lea ođastuvvon ođđa graderemiiguin  Fiskes/Rukses)

  • Riska njoammuduvvot mátkkis (mátkebáiki, bistu, oktavuohta eará olbmuiguin).
  • Riska vásihit mátkegáržžidusaid, gildosa mannat olggos, dahje eará doaibmabijuid riikkas gosa mátkkošta.
  • Riska ahte mátkebáikkis lea dearvvašvuođabálvalusas kapasitehtavátni jus buohccá.
  • Riska váilevaš vejolašvuhtii mátkkoštit ruoktot dahje sáddejuvvot ruoktot jus buohccá.
  • Riska ruovttuerremii Norggas maŋŋel mátkki.
  • Riska ahte ii beasa bargat 10 vuosttaš beaivvi maŋŋel mátkki.
  1. Buot mátkkošteamit riikkaide/guovlluide unnán njoammunriskkain («fiskes» riikkaide/guovlluide maidda ii guoskka errengeatnegasvuohta) dáhpáhuvvá iežas ovddasvástádusain. Dálá dilálašvuođas bivdá bargoaddi buot bargiid dárkilit árvvoštallat mátkkoštandárbbu ja makkár eastadandoaimmaid berre čuovvut go mátkkošta daid ovttaskas riikkaide/guovlluide.
  2. Eat rávve mátkkoštit riikkaide/guovlluide gos lea stuorát njoammunriska («rukses» riikkaide/guovlluide maidda guoská errengeatnegasvuohta). Jus bargit liikká oaivvildit sis leat dehálaš ákkat mátkkoštit dakkár rikkaide/guovlluide, de bivdit álggos ságaškuššat mátkki birra iežas lagamus hoavddain..
  3. Jus bargit válljejit mátkkoštit «rukses» riikkaide/guovlluide errengeatnegasvuođain, de bivdit mii ahte sii ovdagihtii čilgejit movt errenáigi čađahuvvo nu ahte dát ii dárbbašmeahttumiid čuoza bargodilálašvuođa geatnegasvuođaide ja ovddasvástádussii. Errenáigi lea logi beaivvi.
  4. Errenáiggi galgá vuosttažettiin plánet leat oassin luopmojávkamis. Jus errenáigi ii leat oassin šihttojuvvon luopmojávkamis, de bargi ferte mannat erremii bálkká haga (bálkkáhis virgelohpi). Váldonjuolggadussan dát gusto nai jus orodettiin riikkas/guovllus gos boahtá stáhtusa rievdá «fiskadis» «ruoksadii».
  5. Jus bargit ožžot vuoiŋŋahatbohccedávdamearkkaid maŋŋel mátkki, sisriikkas dahje olgoriikkas, de sii galget váldit Sars-CoV-2 teastta ja bissut ruovttus dassážii leat dávdamearkkaid haga. Ávžžuhit testeme dahkat nai go leat dušše veaháš dávdamearkkat dahje veaháš váruha njommojuvvon dávdii.
  6. Dearvvašavuođabálvalusa bargit, maiddái ođđa bargit ja sadjásaš bargit, geat maŋemus 10 beaivvis leat leamaš regiovnnain ja riikkain Norgga olggobealde, maidda ii guoskka errengeatnegasvuohta ("fiskes" guovlluin/riikkain), berrejit dieđihit bargoaddái ovdalgo sii galget fas ruovttoluotta bargui. Rávvejuvvo ahte sii nu fargga go vejolaččat váldit oktii SARS-CoV-2 teastta, ja ahte sis ii leat pasieantalagas bargu ovdalgo ožžot duođaštuvvon negatiiva teastta.

 

Kártenvuogádat

Deanu gielddas mii kártet sáhttá go mátki dagahan earenoamáš riskka covid-19-njoammumii.

FHI rávve buot bargoaddiin galgá leat vuogádat kártet bargiid vejolaš njoammunriskka maŋŋel mátkkiid. Dát iskanlistu adno dakkár kártemis. Deanu gielda rávve ahte doaibmajođiheaddji fuolaha ahte bargit geat bohtet mátkkis, vástidit gažaldagaid iskanlisttus. Devdojuvvon iskanlistu vurkejuvvo heivvolaš vuogi mielde.

Iskanlistu

Mii bivdit du vástidit vulobealde gažaldagaid mat almmustahttet riskka. Jus čájehuvvo don leat leamaš earenoamáš rikkas, de jođiheaddji bagada dutnje maid don galggat bargat. Jus dus leat dávdamearkkat mat oktiivástidit covid-19:in, de fertet bissut ruovttus ja čuovvut buohccevieso meannudanvugiid.

Namma

Doaibma

Beaivi

 

 

 

 

Guoská buot bargiide

  1. Leatgo don iežat mátkkis Norggas dahje Norgga olggobealde leamaš lagas oktavuođas olbmuin geas leat gávdnan covid-19 dávdda??                                                                             Juo☐    In☐

Lagas oktavuohta báikedoallolahttun dahje sullasaš

  • Ássan seamma báikedoalus.
  • Seammalágan lagas oktavuohta go báikedoallu (omd. moarsi/irgi, idjadanmátki).
  • Dikšon, dahje leamaš seammalágan lagas oktavuođas covid-19-pasieanttain

Eará lagas oktavuođat (sierra njuolggadusat gávdnojit «eará lagas oktavuođaide»)

  • Viesus: Unnit go 2 mehtera gaskka eanet go 15 minuhta oktalaččat olbmuin gii lea duođaštuvvon leat covid-19 dávddain leat buohcci.
  • Olgun: Unnit go 2 mehtera gaskka eanet go 15 minuhta oktalaččat, oktii ámadajuid, olbmuin gii lea duođaštuvvon leat covid-19 dávddain leat buohcci.
  • Leamaš njuolga fysalaš oktavuohta (ovdamearkka dihte giehtadearvvaheapmi) olbmuin gii lea duođaštuvvon leat covid-19 dávddain leat buohcci.

Jus juo 1. Gažaldagas, de dus lea errengeatnegasvuohta logi beaivái maŋŋelgo go maŋemus lei lagas oktavuohta (sierra njuolggadusat “eará lagas oktavuođaide”).

Guoská jus don leat leamaš olgoriikamátkkis «rukses» guovllus

  1. Leatgo mátkkoštan riikkas/guovllus maidda errengeatnegasvuohta gulai
    go álget iežat mátkki, «rukses riikkas/guovllus»?                                                   Juo☐    In☐
  2. Leatgo mátkkoštan riikkas/guovllus mii dalle go vulget mátkkoštit ii gullan errengeatnegasvuođa vuollái, «fiskes riika/guovlu», muhto mátkki vuolde rievddai
    «rukses riikan/guovlun»?                                                                      Juo☐    In☐

Jus juo 2. Ja 3. gažaldagas, de dus lea 10 beaivvi errengeatnegasvuohta maŋŋel go ollet ruoktot. Don fertet váldit oktavuođa lagamus jođiheddjiin ja dalle čuovvuluvvot gieldda erren ja spiehkastanvejolašvuođaid njuolggadusaid mielde.

Guoská jus don leat leamaš olgoriikamátkkis «fiskes» guovllus

  1. Leatgo mátkkoštan «fiskes riikkas/guovllus» olggobealde Norgga?                                                      Juo☐    In☐

Jus juo 4. gažaldagas, de fertet iežat testet jus galggat álgit bargui ovdalgo 10 beaivvi lea gollan maŋŋel go ollejit ruovttoluotta Norgii. Váldde oktavuođa Deanu doavtterguovddážiin ja bivde iežat testejuvvot. Don fertet garvit pasieantalagas barggu, dassážii go oažžut duođaštuvvot negatiiva teastta.