Skoler i Tana

Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Deanu kulturskuvlla álgodássi: Deanu musihkkaskuvla

Čakčat 1980 álggahuvvui Deanu musihkkaskuvla ekonomalaš-ovttasbargguin Skuvla- ja Kulturossodagain. Ádjánii beannot jagi ovdal go Deanu gielddastivrra mearridii ja vuođđudii. Máŋga jagi fállojuvvui oahpahus olles gieldda birra, priváhta ruovttuin, skuvllain ja Tanahusas, doppe gos oahppit ledje ja gos ledje čuojanasat. Ruovttukantuvra lei rektora geahčen dassážii Birasvisti gárvvásmuvai 1982:s. Daid čuovvovaš jagiid, juogadeigga Grotta astoáiggeklubba ja Deanu kulturskuvla unna kantuvrra, man geavaheigga vurrolagaid.

Petrof flygel buktojuvvui lávddi ala miessemánus 1982:s maŋŋá go dat lei leamaš divuhusas Grøndahls pianolageris Oslos. Dalle dat lei sullii 10 jagi boaris ja lei geavahuvvon lávddi alde Deanu nuoraidskuvlla valástallansáles mii dan áigge lei feastasálen.

Oahpahus lassánii dađi mielde Birasviesus, muhto ain ge addojuvvui oahpahus nu lahka ohppiid go vejolaš. Deanus ledje oahpaheaddji resurssat sihke Juovlavuonas, Buolbmágis, Sirpmás, Sieiddás ja Bonjákasas.

Gieldda juolludeamit ledje čađa gaskka váttisvuohtan, ja vaikke Stáhta gaskka muttus 80-logus attii merkejuvvon juolludemiid, de lei váttis doaibmat go lei eahpesihkkaris ekonomiija ja geahpideami uhkádusat. Dattetge lei juoga veardde doaibma dassážii go Stáhta 1997:s mearridii ahte buot gielddain galgá leat kulturskuvla.

Deanus álggahuvvui kulturskuvla ođđajagimánus 1998:s. Bođii ođđa gelddolaš áigi ja gielddas lei stuorra buorredáhtolašvuohta. Ii gávdnon ráddjejupmi das makkár doaimmaid kulturskuvla sáhtii fállat nu guhkká go gávdnojedje oahpaheaddjit. Kulturskuvla ávkkástalai iežas nuorain geat fas máhcce ruoktot allaoahpuid maŋŋá, mii lea gillái stuorra resursa.

Lea ollu maid sáhttá muittašit dán 40 jagis.

Bonjákas, beaivi 13.05.2020

Ragnhild Ravna