Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

FSK mearridii karantenanjuolggadusaid áigodahkii cuoŋománu 17. - 23.b. 2020

Vai hihtuda Covid-19 njoammudeami de dahkkojuvvon mearrádus lága vuolul smittevernloven § 4-1 vuosttaš lađas bustávva d:


1. Buohkat geat bohtet gildii mátkkoštemiid maŋŋá mii lea čilgejuvvon čuoggá 3 vuolde biddjojuvvojit ruovttukarantenii 14 beaivái ruoktot boahtima maŋŋá.
2. Olbmot geat ožžot dávda symptomaid karantenaáigodagas, sidjiide gustojit eiseválddiid njuolggadusat ja sirdašuvvot karantenii ja sirremii.
3. Mearrádusat gustojit čuovvovaš guovlluin: Fylkkat Oslo, Agder, Rogaland, Viken, Vestfold ja Telemark, Siseana ja Vestland.

Dát lea ovddos guvlui doalvu mearrádus mii lea dahkkojuvvon 26.03.20, 01.04.20 ja 08.04.20, ja lea vuođđuduvvon nationála oaivadeapmái.

Gieldda kriisajođiheamis lea dieđihuvvon stuorra beroštupmi čuovvut daid báikkálaš karantenanjuolggadusaid, ja ii ge leat dieđihuvvon fuones váikkuhus ealáhussii mainna gielddas lea lagaš oktavuohta.

Gielddahoavdadoavttir deattuha ahte lea stuorra fágalaš čuovvuleapmi báikkálaš karantenamearrádusain medisiidnafágalašbirrasis Davvi-Norggas.
Spiehkastagat ráddjemiidda leat:
a) Transihtabisáneapmi girdinšiljuin guovlluin mat leat čuoggá 4 vuolde ii rehkenasto guovllus bisáneapmin. Seamma guoská maid mátkkiide mat dahkkojuvvojit bargiidlonuheamis troláriid alde, gáivofatnasiin, ee.
b) Orostallan plattforma/sokkel alde gos lea čuovvovaš ruovttomátki ii rehkenasto orostallan guovlluin mat namuhuvvo čuoggá 3 vuolde.
c) Vuoddji ja bargit gálvo- ja olbmuidfievrrideamis váldojuvvojit eret mearrádusas karantenagáibádusain. Dat guoská maid bargiide geat leat dárbbašlaččat vai fievrrideami lea vejolaš čađahit.
d) Doaimmaid jođiheapmi mii lea logahallon DSB definišuvnnaid vuolde servodatkriittalaš doaimmain beassá dahkat spiehkastagaid iežaset čoavddaolbmuide go dat leat áibbas bákkolačča vai sáhttá čađahit doaimmaid kriittalaš servodatdoaimmain. Dakkár spiehkastagat dahkkojuvvojit doaimma jođiheamis almma ahte gielda seaguhuvvo dasa.
e) Addojuvvo bargiide lohpi idjadit hoteallas geain ii leat priváhta visti/ássanbáiki.

Lasáhusat nationála oaivadeamis:
Dát čuoggát leat belohahkii namuhuvvon juo bajábealde, muhto deattuhuvvo nationála oaivadeamis ahte ráddjejumi eai guoskka čuovvovaččaide, juoidá man gielddahoavdadoavttir maid doarju:
· Kriittalaš servodatdoaimmat, nu go dat leat definerejuvvon nationála gustojeaddji mearrádusain
· Almmolaš bálvalusaddin ja eiseválddiiddoaibma, dán vuolde mánáidsuodjaleapmi
· Transihtta gos ii leat bisáneapmi gielddas
· Mánát geain lea juhkkojuvvon orrunsadji ja mii heivemeahttun láhkai váikkuha bearašeallimii
· Olbmot geat rasttildit gielddarájá ássanbáikki ja bargosaji gaskka, ja gaskkal ieš guđet doaibmaguovlluin, ja mat hehttejit bargiid doalahit iežaset bargosajiid ja bargoaddiide sihkkarastojuvvo bargoveahka
· Olbmuid- ja gálvofievrrideapmi (geainnu alde, meara dahje bána alde dahje áimmus)
· Mearkkašan veara doaimmat vai bisuha produkšuvnna ossodagain, earret eará bajásdoallan, divodeamit, váraiduhttinlinnját, spesialiserejuvvon bálvalusat ee.

Mearrádus doaibmagoahtá 17.04.2020 rájes ja bistá 23.04.2020 rádjai. Mearrádus sáhttá heaittihuvvot árabut ge sierra mearrádusain. Mearrádus suppleere Dearvvašvuođadirektoráhta mearrádusa dahkkojuvvon 12.03.2020.

Vuođustus:
Vuođustus mearrádussii Covid-19 lea julggaštuvvon duođalaš dávdaleavvan álbmotfágalaš njoammu dávda mas ollu olbmot sáhttet oažžut duođalaš dearvvašvuođaváikkuhusaid. Dávda lea julggaštuvvon pandemiijan ja duođalaš dáhpáhussan mas lea mearkkašupmi riikkaidviidosaš álbmotdearvvašvuhtii maid Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna lea julggaštan. Covid-19 epidemiijas lea ieš guđet viidáneapmi Norggas.

Dearvvašvuođadirektoráhta árvvoštalai 10.03.2020 ahte leavvan lea mannan ođđa dillái gos ii leat šat leamaš vejolaš gávdnat njoammugáldu daidda geat leat buohccán. Mii mearkkaša ahte buot ođđa dávdadáhpáhusat eai šat boađe olgoriikkas.

Nugo árat leat čilgejuvvon de lea min regiovdna ain definišuvnnalaččat luohká 1 epidemiijas. Danne lea eará doaimmat báikkálaččat relevántan, go dan mii lea relevántan nationálalaččat. Dát lea vai sáhtte buoremus vuogi mielde eastadit ja vuosttildit koronavirusa njoammuma gieldda ássiide ja ásiid gaskka ja fylkii.

FHI lea doalahan ahte vaikke lea leamaš njiedjan reprodukšuvdnalogus (“galle olbmo lea njoammuduvvon olmmoš njoammudan”), das lea stuorra mearkkašupmi epidemiija sturrodahkii ja dan bistui. Mii oaidnit mearrádusa dárbbašlažžan suddjen dihtii hearkkes joavkkuid ja bisuhan dihtii dárbbašlaš kapasitehta dearvvašvuođabálvalusas.

Mearrádus lea maid dárbbašlaš vai ráddje dávdaboahtima regiovdnii. Dál bargojuvvo maid intensiivvalaččat min ránnjágielddain vai njoammusuddjenrusttegiid vuorkkát devdojuvvojit. Njoammunleavvama maŋideapmi dollojuvvo dehálažžan vai bisuha dábálaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid regiovnnas. Min árvvoštallama mielde lea dát mearrádus ávkkálaš ja heivvolaš ja buorre oppalašárvvoštallama ektui. Mii árvvoštallat mearrádusa mas leat addojuvvon njoammunsuddjendoaimmat ahte das lea medisiidnafágalaš vuođuštus, ja lea dárbbašlaš njoammunsuddjema ektui regiovnnas.

Lea ain testenreidduid váilevašvuohta. Dárbbašlaš ovttasdoaibmanrutiinnat dearvvašvuođadoaimmahagas eai leat vel sajis. Gieldda resurssat nohket johtilit jus mii oažžut njoammundáhpáhusaid gildii.

Min árvvoštallama mielde gártá leat servodatlaš ávkkálašvuohta stuorát go maid dat noađuha ja heađiha masa mearrádus guoská.

Lágalaš vuođđu:
Smittevernloven § 4-1 vuosttaš oassi viđát lávtta das boahtá ovdan: “Go lea dárbbašlaš eastadit álbmogii váralaš njoammundávdda dahje vuosttildit ahte dat sirdojuvvo, sáhttá gielddastivra dahje válddihuvvon dasa geasa lea addojuvvon váldi dahkat mearrádusa:
a) gieldit čoahkkimiid ja ovttastumiid dahje addit eará ráddjejumiid juohke sajis gos olbmot deaivvadit,
b) giddet doaimmaid mat čohkkejit olbmuid, ovdamearkka dihtii mánáidgárddiid, skuvllaid, vuodjansálaid, girdinšiljuid, gávppiid, hoteallaid dahje eará fitnodagaid ja bargosajiid – dahje ráddjet doaimmaid doppe,
c) bissehit dahje ráddjet kommunikašuvnnaid,
d) bargiid sirren geográfalaš guovlluin dahje eará ráddjejumit friijalihkadeapmái gitta čieža beaivái háválassii,
e) lasáhus priváhta dahje almmolaš čorgejupmái, lanjaid desinfekšuvdna dahje dávviriid jávkadupmi.

Vuođđogáibádusat doaibmabidjanoktavuođas § 4-1 mielde boahtá ovdan smittevernloven § 1-5 oasis gos ovdanboahtá: Njoammunsuddjendoaimmat lága mielde galget leat vuođđuduvvon čielga medisiidnafágalaš vuođuštussii, galget leat dárbbašlačča njoammunsuddjemiid ektui ja galgá leat ávkkálaš oppalašárvvoštallama ektui. Njoammunsuddjendoaimmaid atnui váldin oktavuođas galgá deattuhuvvot eaktodáhtolaš oassálastin sus dahje sis geaidda doaibma guoská. Bággodoaimmat eai sáhte geavahuvvot go ášši hápmái ja dilálašvuhtii muđui šattašii leat heivemeahttun sisabahkken.”