Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Sieiddá skuvllas leat buorit rutiinnat

Seida skole

Muhtun unna oassi otnáš ja ovddeš váhnemiin Sieiddá skuvllas leat buktán garra čuoččuhusaid skuvlla ektui. Earet eará leat čuoččuhan ahte oahpaheaddjit geavahit veahkaválddi ja givssideami bargovuohkin, ja ahte váhnemiid váidalusat eai váldo vuhtii.  

Skuvllas ja ráđđealbmás lea áibbas earálágan oaidnu dán dilis. Mii deattuhat hui čielgasit ahte dát vuogit, maidda váhnenjoavku čujuha, eai geavahuvvo skuvllas. Skuvllas leat baicce hui buorit rutiinnat čoavdin dihtii smávit ja stuorát áššiid. Buot skuvllat gielddas bearráigehččet jahkásaččat iešguđetge fáttáid ja fokussurggiid. Sieiddá skuvla ii leat registreren meattáhusaid bearráigeahčadettiin máŋgga jahkái.

Jávohisvuođaduođaštusa geažil eai namuhuvvo eaŋkildáhpáhusat dán kommentáras, nu ahte mii duhtat čujuheamis skuvlla rutiinnaide. 

Skuvlla čuovvu dakkár rutiinnaid ahte jus oahppit dahje váhnemat váldet oktavuođa, de galget oažžut vástádusa nu johtilit go vejolaš. Dollojit jámmát čoahkkimat ja ságstallamat smávit ja stuorát áššiid birra, lassin daid dábálaš váhnenčoahkkimiidda ja čoahkkimiidda váhnemiid bargolávdegottis (VBL).

Mii dovddastat ahte mis moatti jagi áigi lei okta ášši ruonásáibbuin, ja ahte dalle namuhuvvui ahte oahppit geat hálle fastit, sáhtte gártat bassat njálmmi ruonásáibbuin. Dát ášši gieđahallui dakkaviđe, ja deattuhuvvui sihke eaŋkiloahpaheddjiide ja ollis oahpaheaddjijovkui ahte dát ii lean dohkkehahtti dáhpáhus. Čuoččuhusat ahte dá leat vuogit maid skuvla geavaha dahje lea geavahan, leat dieđusge boastut. Skuvla deattuha buorre ovttasbarggu váhnemiiguin, ja skuvllas leat buorit rutiinnat mat dagahit konstruktiiva ovttasbarggu. Eanáš váhnemat dorjot dáid bargovugiid, ja oassálastet čoahkkimiidda ja ságastallamiidda skuvllain. Muhtun váhnemat gal dađi bahábut eai leat hálidan deaivvadit skuvllain dákkár bargovugiid bokte, ja dan skuvla šálloša. Skuvla oaivvilda ahte lea buoremus ohppiide ahte skuvla ja váhnemat čuvvot daid rutiinnaid mat leat cieggan skuvlii máŋgga jagi badjel, ja ovttasbarggu bokte eará almmolaš orgánaiguin. Sieiddá skuvlla rutiinnat leat huksejuvvon seammá láhkai go buot eará skuvllaid rutiinnat riikkas - buot eará livččii veadjetmeahttun. 

Eanáš áššit gieđahallojit dalán go čuožžilit, dasa gávdnet čovdosa ja gerget áššiin, seammá láhkai go servodagas muđui ge čovdet áššiid. Muhtumin lea nu ahte daidda geaidda ášši guoská dáhttot čovdosiid maid ii leat vejolaš čađahit. Dat sáhttá leat sihke láhkamearrádusaid, ekonomálaš resurššaid, dássidit meannudeami dahje eará sivai geažil, maid skuvla ii sáhte stivret.

Skuvlabargiide lea hui lossat go dubmehallojit oppastahtton čuoččuhusain main ii leat duohtavuohta vuođđun. Ehtalaš njuolggadusaid ja jávohisvuođageatnegasvuođa geažil sis ii leat vejolaš bealuštit áššiideaset almmolaččat. Maiddái sosiála mediain sii fertejit leat várrugasat kommenteremis áššiid, ja dan atnet eará geavaheaddjit ipmašin. Ráđđealmmái lea čielgasit dieđihan bargiide ahte son bealušta sin ollásit, ja ahte sii eai berre beroštit dáid čuoččuhsain. Sii galget joatkit barggu nu mo ovdal, ja čuovvut skuvlla rutiinnaid. Bargit leat maid ožžon rávvagiid leat várrugasat sosiála medijain easttadan dihtii ašši leavvama, muhto dattege ii galgga sátnefriddjavuohta ráddjejuvvot. Dán oktavuođas heive dadjat "olbmo láhkai láhttet".

Hálddahus ja skuvla ii dohkket Ságaha bargovugiid dán áššis. Ságat riŋgii hovdii ovdalaš tiibmu 8 iđđes, muhto hoavddas ii lean vejolašvuohta vástidit ovdal tiibmu 11.30 čoahkkima geažil. Ságat ferte prentehit áššidis tii. 11, ja duohta dilis hoavda ii ožžon vejolašvuođa vástidit áššái. Go muhtumat buktet nie garra ja oppalasti čuoččuhusaid, de gáibiduvvo ahte áviisa lea hui várrugas go vállje bargovuogi.