Language Language Language Visning: A A A A A
toppbilde

Deanu gielddas lihkusávaldagat Otto Daniloff:i!

10.12.2008
Sátnejođiheaddji Frank Ingilæ sávvá lihku Otto Daniloff:i gii lea nammaduvvon “Årets ildskjel” falástallan bálkkašupmái Norggas. Sátnejođiheaddji lea rámis go Otto lea dan árvvus adnon ahte nammaduvvon okta dain viđasiin olles 949 evttohasain. Mii ruossalastit suorpmaid ja doaivut ahte son olle gitta bajimužžii valáštallangallas ođđajagimánu 10.b.

"Mun lean sihkar ahte buot ássit olles gielddas čohkkájit TV ovddas dán eahkeda” dadjá son. Mun ávžžuhan buohkaid jienastit su.


Linkkat:

www.idrettsgalla.no


http://www.finnmarken.no/lokale_nyheter/article3981575.ece
Otto Daniloff kandidat til prisen `årets ildsjel`
Otto Daniloff

Otto Daniloff lea ánssolaš ”Årets ildsjel” evttohas

Lei ilolaš heammástus ahte Otto Daniloff lea nammaduvvon valáštallama � �Årets ildsjel� � bálkkašupmái. Deanu gielda, sátnejođiheaddji bokte, ruossalastá suorpmaid dainna doaivagiin Otto šaddá vuoitin � �Årets ildskjel� � bálkkašumis. Otto Daniloff lea ánssolaš � �Årets ildsjel� � evttohas. Son lea leamaš čuoiganbáhčinbirrasa � �buollisiellu� � gielddas 80-logu rájes dan dássái mii dat odne leadasa mii dat lea otnážii. Otto lea bidjan searaid dasa ja huksehan čuoiganbáhčinrusttega vai mánát ja nuorat beassat čuoigat ja báhčit. Mii oaidnit su iđit rájes juo olles fártta mannamin čuoiganbáhčin šilljui biilla dievva vel reaiddut ja ávdnasat. Lea han álohii juoidá maid galgá divustit, man ferte bargat ovdalgo mánáin ja nuorain lea čuovvovaš hárjehallan. Maŋŋelabbos eahketveaigin, oaidnit mii su fas mannamin báhčinšilljui, dan vuoro fas hárjeheaddjin mánnájovkui vuollil 12 jagi, ja beannot tiimmu maŋŋá fas hárjeheaddjin nuoraide 12 jagis. Dá lea Otto, nu mo lagašbiras vásiha su birra jagi. Seammás go vuosttaš muohta boahtá, oaidnit mii Otto máŋgii jándoris jođus láhttoduolbmanmášiinnain. Dalle galget láhtut gárvvistuvvot čuoiganbáhččiide hárjehallamii ja maiddái trimmejeddjiide geat muđui eai leat mielde čuoiganbáhččijoavkkus. Mii sáhttit muitalastit ahte Otto stuorra illu lea lágidit stuorra gilvvuid. Jus lea juoidá maid son máhttá, de lea áiddo dat. Otto lea dan lágan olmmoš gii oažžu earáid mielde iežas doaluide. Stuorra falástallandoalut nugo NM čuoiganbáhčimis gáibida dárkkes ráhkkaneami ja ollu bargiid. Otto buorit bealit lea ahte son nagoda čohkket bargiid geain lea návccat ja áddejupmi čađahit stuorra doaluid. Go Otto jođiha doaluid de ii mihkke leat soaittáhagas. Su jođihan vuohki addá dorvvolašvuođa buot su bargiide. Buohkat dihtet maid galget bargat. Deanu čuoiganbáhčinsearvi lea olu rámiduvvon go leat čađahan riikkagilvvuid. Dákkár bottus sáhttit maid namuhit ahte Otto ii leat dušše doaibman Deanu čuoiganbáhčinsearvvis. Su doaibmamis leamaš maid váikkuhusat buot čuoiganbáhčimii olles Finnmárkkus. Son doallá oktavuođa birrasiiguin Álttás ja Hammarfeasttas ja lea maid doaibman fálasteami movttiideaddjin vai falásteapmi ealašii ja ovdánivččii olles Finnmárkkus. Lea maid namuhan veara ahte Otto lea áŋgiruššan ođđa servviid álggaheamis Finnmárkkus. Son lea bargan dan ovdii ahte šattašedje čuoiganbáhčin birrasat Báhcavuonas, Lágesvuonas ja Gilivuonas. Son lea leamaš deaŧalaš ovttasbargoguoibmin go leamaš sáhka hárjehallanleairraid lágideamis, nu maiddái oaivadeaddjin ja bagadallin ođđa rusttegiid oastin oktavuođas e.eará. Dalle duođaid fuobmá man garrasit son buollá falástallama dihtii. Dá leat muhtun muitalusat mátkkiin maid son lea leamaš mielde lágideamen: Deanu čuoiganbáhčinsearvi lea johtán hui ollu Norggas ja hárjehallandeaivvademiin Suoločielggis Suomas. Muitaluvvo dalle go muhtun mátkkis bussejuvla luovvanii ja manai jora busse ovddabealde. Dalle lei Deanu čuoiganbáhčinsearvi jođus Davvi Norgga Gilvui mii lei Romssas ja ledje dan oktavuođas láigohan busse. Go jovde Luosnjárgii fuobmájedje muhtumat go juvla manai jora busse ovddabealde. Mii sáhttá leat vel mánnájovkui suohttasut muittašit go juo lihkohis ii deaividan. Eará muitalus lea go čuoiganbáhčinsearvi vuot lei jođus Suoločielgái hárjehallanleirii. Joavkkus ledje moaddelogi máná ja nuora geat hirbmat guhkká ledje illodan vuolgit. Ja go joavku viimmat beasai johtui de eai gulahallan galbmagrádat ja busse. Šadde máŋga bisáneami bussemášiinna šolgen dihtii. Dalle lei vuogas go Otto lei fárus, erenoamážit go galggai ráfohit mánáid geat dolkkastadde ja eddo. Ottos leat dakkár bealit ahte nagoda movttiidahttit mánáid ja nuoraid gearddahallat falástallamis ja bearráigeahččat � �heittothemiid� � geain várra eai lea dat várit dego váhnemat geat suitet čuovvolit ja duvdit ruđalaččat. Dan lágan oktavuođain oaidnit Otto iežas elemeanttas. Son fuolaha juohke ovtta máná. Lehkkos dal soahpat goas viežžat ja buktit hárjehallamiidda ja gilvvuide. Son lea garas movttiidahttit mánáid ja nuoraid geat dovdet ahte eai hálddaš falástallan suorggi mas leat. Son nagoda cegget mánáid ja nuoraid iešdovddu. Su motto lea: Lea dehálaš ahte mánát ja nuorat ožžot buori vásáhusa falástallamis. Su ideologiija lea ahte eai buot áššit galgga jorrat dušše garra gilvaleami birra, muhto ahte mánáin ja nuorain galget leat buori vásihusat. Go muhtun gilvaleaddji veahá eahpelihkostuvvá lea Otto jođán dadjalit: � �Manai han dat bures, don birgejit! Mun rámohalan duinna!� �. Don oainnát čielgasit ahte son lea rámis jus su joavku lea bures birgen báhčimiiguin čuoiganbáhčingilvvuin. Dan ilu ii sáhte oktage váldit eret Ottos. Seamma rámis lea son go stuorra falástallandoalut leat bures lihkostuvvan. Go ollislaččat geahčada Otto de lea son duođaid ánssolaš evttohas bálkkašupmái � �Årets ildsjel� �. Son lea lohkameahttun diimmuid golahan iežas astoáiggis čuoiganbáhčinbargguin Deanus ja Finnmárkkus. Son lea buorre ovddasteaddji dán falástallamis ja lea eanemusat márkanastán Deanu Norgga falástallanbirrasis. Erenomážit lea son dan dahkan daid iešguđet čuoiganbáhčingilvvuid oktavuođas maid son lea jođihan. Deanu gielda rámis duinna Otto Daniloff.